Basebaallin perusidea 

Joukkueet hyökkäävät (eli lyövät) ja puolustavat vuorotellen. Vuoro vaihtuu, kun kolme hyökkäävää pelaajaa - juoksijaa tai lyöjää - on poltettu. Ottelun pituus on yhdeksän vuoroparia. 

Hyökkäävä joukkue saa juoksun, kun sen hyökkäysvuorolla joukkueen pelaajan onnistuu palamatta edetä kotipesään saakka koskien ykköstä, kakkosta, kolmosta ja kotipesää tässä järjestyksessä. Ottelun tulos on joukkueiden yhteenlaskettu juoksujen määrä.

Mikä on homman juju?
Pelissä päämielenkiinto kohdistuu siihen, miten hyvin lyöjät onnistuvat tehtävässään puolustuksen syöttäjiä vastaan. Tyypillisesti ammattiliigoissa parhaiden lyöjien onnistumisprosentti on noin 35%. Vastaavasti liigan parhaat syöttäjät laskevat ottelua kohden noin kaksi juoksua. Verrattuna pesäpalloon, jossa päämielenkiinto on hyökkäyksen lyönti- ja juoksukikkailu vs puolustuksen kenttäpeli, on kenttätapahtumia baseballissa vähän. Hyvätasoista baseballia voisi verrata shakkiin, jossa jokainen syöttö on oma siirtonsa. Suomessa taso ei valitettavasti tähän vielä aivan yllä ja kenttäpelin rooli korostuu.
Löydät meidät myös facebookista ja twitteristä